Foucault ja valtioteoria

foucault-obscurantist

Foucault itse piti valtioteoriaa ”sulamattomana ateriana”, johon ei ole syytä koskea. Tästä huolimatta häneltä on luettavissa käsitys valtiosta. Foucault’hon vahvasti pohjaava hallinnallisuuden tutkimus on käynnistynyt vasta 1990-luvulla[1]. Hän pyrki vastaamaan samoihin ongelmiin joihin aikansa marxilaisessa valtioteoreettisessa keskustelussa haettiin ratkaisuja. Hänen lähestymistapansa poikkesi kuitenkin jyrkästi muista. Hän hylkäsi varsinaisen valtioteoreettisen tarkastelun ja siirtyi tutkimaan erilaisia ”mikrovallan” muotoja, tekniikoita ja mekanismeja[2]. Continue reading ”Foucault ja valtioteoria”

Brexit, schmexit, lexit

brexit-referendum-results-jpg

Nykyisessä EU:ssa ja Brexitissä on kyse uusliberalismista. Uusliberalismiin kuuluva taloudellinen ja poliittinen keskittäminen ja metropolisoituminen lisäävät ristiriitoja EU:n sisäisten keskusten ja periferioiden, kantakaupungin ja lähiöiden, sekä kaupunkien ja maaseudun välillä. Ihmisten kokemuspiirit erkanevat vahvemmin toisistaan ja jakolinjat kansallisvaltioiden sisällä syvenevät. Continue reading ”Brexit, schmexit, lexit”

Fasismin valuminen

Fasisti ei usein itse ymmärrä olevansa fasisti. Se ei saavu rautakoroissa eikä kietoutuneena hakaristilippuun.

On erittäin huolestuttavaa että poliisi käytti 6.12.2015 ”vähemmän tappavia aseita”, joilla voi tappaa. Videotallenteista on nähtävissä, että poliisi on jo ennalta päättänyt käyttää asetta ennen kuin mielenosoittajien puolelta on rojua poliisia kohden lentänyt (poliisit kehottavat Helsingin Sanomien toimittajaa poistumaan tieltä koska ”nyt tulee projektiileja”). Poliisi ei juuri käskytä eikä odottele, vaan toimii. Continue reading ”Fasismin valuminen”

The Evolution of Censorship in the Revolution: How the October Revolution changed the censorship in Russia

In this essay, the censorship in Russia in years after the October revolution is examined. First, the censorship in the 19th and in the early 20th century will be highlighted as a background for the censorship under the Soviet power. Then, the censorship in the years after the revolution is viewed. Then, the focus shifts on the Bolsheviks’ understanding of media and on Lenin’s Theory of the Press. Finally, the alterations and constancy in censorship under the Bolshevik power, during the first years of the October revolution, are summed up. Continue reading ”The Evolution of Censorship in the Revolution: How the October Revolution changed the censorship in Russia”

Painting the Country Red: Political Forces in Russia through the Revolution and the Civil War

In this essay, the political forces in Russia in 1917–1921 will be examined. Political force is a wide conception, and it can refer to a range of different groups and groupings from social classes to political institutions such as parliaments and governments, and from pressure groups to political parties. A political force articulates different needs and interests, which are located in the society. Political parties can be considered as most important political forces in modern society, representing different social classes, strata, and ethnic groups aggregating and articulating their interests. Therefore, in this essay the political parties will be highlighted. Continue reading ”Painting the Country Red: Political Forces in Russia through the Revolution and the Civil War”

Historiantutkimuksen metodista

Tein juuri viimeisen opintoihin liittyneen historian tentin (teknologian historiasta). Alunperin minun piti tehdä historiasta toinen pääaineeni — mutta sattumalta itse Historia päätti toisin. Olen kuitenkin varmasti aina todella kiinnostunut paitsi historian lukemisesta, myös sen tutkimisesta ja siihen liittyvästä metodologiasta. Maallikkoudestani huolimatta tahdon pyöritellä tässä muutamia asiaan liittyviä ajatuksiani, sillä homma on ns. helvetin kiinnostavaa. (Ammattilaiset ovat tervetulleita nälvimään.) Ai niin: oikeastaan kirjoitan tässä lähinnä aatehistoriasta, mutta kestävimmät teistä saavat myöhemmin kärsiä muistakin (muutakin) historiantutkimusta koskevista ajatuksistani. Continue reading ”Historiantutkimuksen metodista”

Vastoin tosiasioita: kontrafaktuaaliset ajatuskokeet

Samoin kuin monet syy–seuraus-arviot, myös kontrafaktuaaliset ajatuskokeet ovat tietoihin perustuvia arvioita historiallisesti kiinnostavista ja tärkeistä kysymyksistä. Kontrafaktuaalisessa tutkimuksessa kysytään ”mitä jos olisi tapahtunut toisin?” ja pyritään rakentamaan mahdollinen maailma tämän muutoksen pohjalta. Continue reading ”Vastoin tosiasioita: kontrafaktuaaliset ajatuskokeet”