Vasemmiston ehdokkaiden taustoista

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedot vuoden 2012 kunnallisvaalien ehdokkaiden taustoista. Aineistossa eritellään suurimpien puolueiden ehdokkaiden taustoja, kaikkein pienimmät puolueet ovat kategoriassa ”muut”.

Vähemmän, vanhemmin, miehekkäämmin

Ensimmäisenä vasemmiston osalta huomio kiinnittyy siihen, kuinka dramaattisesti ehdokasmäärät ovat tippuneet suhteessa muihin puolueisiin. Vasemmistoliitolla pudotusta on 606 ehdokasta eli 14,7 % ja Skp:llä 58 ehdokasta eli 16,0 % (en tässä yhteydessä käsittele Sdp:tä). Ainoastaan keskustalla pudotus on samaa tasoa, 15,8 %, ja tähän on varmasti vaikuttanut kuntien yhdistäminen. Vihreillä ehdokasmäärä on hivenen noussut ja perussuomalaisilla se on yli kaksinkertaistunut.

Vasemmisto ei voi selittää ehdokasmäärän laskua sillä, että kuntia on yhdistetty — keskimääräinen muutos ehdokasmäärissä kun on -3,6 %. Ihmisillä on ollut selvästi vähemmän innostusta lähteä vasemmistopuolueiden ehdokkaiksi. Vasemmistoliiton osalta tätä voisi selittää osallistuminen hallitukseen, mutta näyttää myös selvältä, että vassin hallitustaival ei ole auttanut Skp:täkään nousemaan suosta. Hallitusseikkailun vaikutus ääniosuuteen lienee hyvin vähäinen.

Ukkovalta näyttää jyräävän vasemmistossa ainakin ehdokkaita tarkasteltaessa. Skp:n ja Vasemmistoliiton listoilla naisten vähyys on huomattavaa: Skp:llä naisia on vain reilut 33 prosenttia ja vassilla hieman vajaa 38 prosenttia (tämä tosin on hyvin lähellä kaikkien puolueiden ehdokkaiden keskiarvoa, joka on vajaat 39 prosenttia).

Vasemmistopuolueet ovat paitsi ukkopuolueita, lisäksi iältään hitusen keskimääräistä vanhempia. Skp:n keski-ikä on kaikkein korkein, vaikka puolueella onkin suhteellisesti Vihreiden jälkeen eniten nuoria ehdokkaita (kaatoluokkaa ”muut” lukuunottamatta) — vihreillä alle 30-vuotiaita on lähes 15 % ehdokkaista, Skp:llä vajaat 13 %. Vasemmistoliitolla nuoria ehdokkaita on kymmenisen prosenttia.

Urbaaneja ja työväenluokkaisia

Suurimmissa kaupungeissa sekä vassin että Skp:n ehdokkaita on suhteessa enemmän kuin mikä on puolueiden kannatus: Vasemmistoliitto on asettanut suurimpien kaupunkien ehdokkaista 12,5 %, Skp 3 %. (Aineistosta tämä ei näy, mutta vastaavasti molemmilla puolueilla suurimmat kannatusluvut kerätään yleensä suurimmissa keskuksissa tai niiden liepeillä olevissa kunnissa, joitain paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta. Skp:n kohdalla nousee esiin erityisesti Suomen kaksi suurinta kaupunkiseutua, Helsingin ja Tampereen kaupunkiseudut, joskin näidenkin sisällä on paljon vaihtelua. Vasemmistoliitolle Helsinki on noussut vahvaksi alueeksi.)

Ulkomaalaistaustaisia (molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) ehdokkaita molemmilla puolueilla on keskimääräistä enemmän (vassilla reilut pari prosenttia, Skp:llä kolme), mutta kuitenkin vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tässäkin olisi paikka petraamiseen, vaikkei muitakaan puolueita voi kehua ulkomaalaistaustaisten osallistumisen runsaudesta.

Ainoastaan perussuomalaisilla on vähemmän korkeakoulutettuja ehdokkaita kuin vasemmistopuolueilla. Skp:llä on suhteellisesti hitusen enemmän korkeimman tutkinnon suorittaneita kuin vassilla. Molemmilla keskiasteen koulutus on yleisempi kuin äänioikeutetuilla, mikä korostuu erityisesti vassilla; Skp:n kohdalla perusasteen ja kaikkein korkeimman koulutuksen ehdokkaita on suunnilleen samassa suhteessa kuin äänioikeutetuissa, mutta alemman korkea-asteen koulutus on tavallista harvinaisempaa.

Molemmat puolueet ovat paljon lähempänä äänioikeutettujen koulutustasoa kuin ehdokkaat keskimäärin. Tavallisesti ehdokkaiden koulutus on selvästi muuta väestöä korkeampi, näin erityisesti vihreillä ja oikeistopuolueilla. Vihreät on selkeästi akateeminen puolue, Vasemmistoliitto ja Skp ovat edelleen ”kansanpuolueita” (tässä mielessä). Skp:n kohdalla työssäkäyvien osuus on selvästi äänioikeutettuja vähäisempi, kun ehdokkaat keskimäärin ovat tavallista useammin mukana työelämässä. Yksityisellä työnantajalla vassin työllisistä ehdokkaista on työssä vajaa 60 % ja Skp:n ehdokkaista reilu 60 %. Tämä osuus on korkeampi kuin muilla puolueilla. Vasemmistoliiton ehdokkaiden tulotaso on osapuilleen lähellä väestön keskiarvoa, Skp:llä tulot ovat keskimääräistä vähäisemmät. Molemmat puolueet ovat työväenluokkaisia ja Skp on selvästi kaikkein köyhimpien puolue (myös perheettömien puolue, mutta tästä on hyvin vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan).

* * *

Tästä Tilastokeskuksen aineistosta ei voi juurikaan tehdä päätelmiä, mutta — etenkin jos sen yhdistäisi muihin tutkimusaineistoihin — trendinä nousee kuitenkin esiin Suomen ”laitimmaisen” puoluevasemmiston kriisi.

Erityisesti Skp on kriisissä — erot ikärakenteessa ja ehdokasmäärissä ovat huimia verrattuna joihinkin aiempiin vaaleihin — mutta Vasemmistoliitonkaan tilanne ei näytä kovin hyvältä; ei ainakaan nousujohteiselta. Ellei jotain tehdä nopeasti, vaikuttaisi myös Vasemmistoliiton kehitys liikkuvan, joskin hitaammin, samaan suuntaan kuin Skp:llä. Tähän viittaavat selvimmin ehdokasmäärien aleneminen ja nuorien ehdokkaiden vähyys, vaikkakin nuorten määrä on Vasemmistoliiton toiminnassa lisääntynyt. Lisäksi puolueiden ukkovaltaisuus on vähintäänkin imago-ongelma, johon olisi puututtava muutenkin kuin vain valikoimalla tapahtumista otettaviin lehtikuviin nuoria naisia.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s